Taiteilijaresidenssit M-talossa

Kulttuurikollektiivi Silta toteutti kolme taiteilijaresidenssiä lokakuun 2023 ja maaliskuun 2024 välisenä aikana Seinäjoella sijaitsevassa M-talossa. M-talossa toimii muun muassa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen psykiatrian ja riippuvuushoidon palveluita sekä Seinäjoen kaupungin sairaalakoulu ja kirjasto. Residenssitaiteilijat työskentelivät kuukauden ajan M-talon asiakkaiden ja henkilökunnan kanssa. Residenssiin osallistuivat tanssitaiteilija Riina Kalmi, kuvataiteilija Ville Hautaluoma sekä äänitaiteilija Sami Silén.

Taiteilijaresidenssiyhteistyö M-talossa tarjosi sekä taiteilijoille, M-talon asiakkaille ja henkilökunnalle että Kulttuurikollektiivi Sillalle arvokkaan kokemuksen taiteen paikoista psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen osana. Projekti innostaa ja rohkaisee yhteistyön jatkamiseen.

Taiteilijaresidenssit muotoutuivat M-talon toimijoiden kanssa yhteistyössä

Hankkeen tavoitteena oli pilotoida kulttuurihyvinvointipalveluita osana M-talon psykiatrisen sairaanhoidon palveluita. Residenssi-idean takana oli Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuuripäällikkö Hanna Hangasluoma. Ideaa alettiin työstää Hangasluoman, taiteilija-asiantuntija Venla Korjan ja mielenterveys- ja riippuvuushoidon palvelualuejohtaja, ylilääkäri Antero Lassilan yhteistyönä. Residenssi-idea muuttui konkretiaksi, kun Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahasto myönsi Kulttuurikollektiivi Sillalle apurahan residenssien toteuttamiseksi.

Taide vaikuttaa ihmiseen kokonaisvaltaisesti. Se koskettaa, liikuttaa ja löytää reittejä sanojen taakse, sellaisiin kerroksiin ihmisen kokemusmaailmassa, joihin voi olla muuten vaikea ulottua. Tutkimuksia taiteen vaikutuksista hyvinvoinnin edistämiseksi sekä sairauksien hoitamiseksi ja hallitsemiseksi löytyy niin kansainvälisesti kuin kansallisella tasolla. Residenssiprojektilla haluttiin tuoda taidetta psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen osaksi, jotta taiteen vaikutukset voisivat tukea potilaiden toipumista ja hyvinvointia.

Residenssitoiminnan muotoja ja sisältöjä lähdettiin ideoimaan dialogissa M-talon toimijoiden kanssa. Tässä yhteydessä residenssitoiminnalla tarkoitetaan sitä, että taiteilija työskentelee psykiatrian osastoilla, ryhmätoiminnassa tai M-talon yhteisissä tiloissa tehden taidetta ja hyödyntäen oman taiteenalansa menetelmiä. Tavoitteena oli, että taiteilijan työ kohdistuu tarvelähtöisesti joko potilaisiin ja heidän omaisiinsa, henkilökuntaan tai laajemmin koko M-talon yhteisöön.

Ylilääkäri Antero Lassila välitti tietoa residenssistä M-talon sisällä ja ideointipalavereihin osallistui useita eri tahoja, kuten kokemusasiantuntijatoiminnan koordinaattoreita, osastonhoitajia sekä sairaalakoulun edustajia. Residenssitoimintaa sovittiin toteutettavaksi Ruutipuiston koulussa, osana ryhmähoitojen osaamiskeskuksen toimintaa, terapiatyön yhteydessä, kokemusasiantuntijoiden kanssa sekä pikkulapsipsykiatrian työhyvinvointitoimintana. Taiteilijan työ residensseissä oli yhteisöä osallistavaa toimintaa, kuten työpajoja, itsenäistä taiteellista toimintaa sekä taiteilijoiden yhteisiä, improvisoituja esityksiä kaikille avoimissa lounastaidetilaisuuksissa.

Kehollista työskentelyä turvallisessa ympäristössä

M-talon taiteilijaresidenssit alkoivat Riina Kalmin työskentelyllä lokakuussa 2023. Riina ohjasi liikkeellisiä työpajoja Ruutipuiston sairaalakoululla sekä osana mielenterveyshoidon ryhmätoimintoja. Lisäksi hän työskenteli itsenäisesti oman taiteensa parissa M-talon Atriumissa ja ulkoilutilassa. Residenssinsä aikana Riina myös työskenteli ja asui Seinäjoen taiteilijaseuran Cockoo’s Nest -residenssissä, joka sijaitsee lähistöllä Seinäjoen uudessa Piirin kaupunginosassa.

Riinan ohjaamissa työpajoissa keskityttiin erityisesti osallistujien kehotuntemuksen vahvistamiseen sekä osallistujien keskinäiseen tutustumiseen. Kehotuntemusta vahvistettiin muun muassa hahmottelemalla oman kehon ääriviivoja omakuvaharjoitteilla sekä erilaisilla maadoittumis-, hengitys- ja rentoutusharjoituksilla. Aikuisten ryhmässä Riina ohjasi myös Qigong-sarjaa, mikä osoittautui ryhmälle erityisen mieluisaksi työskentelytavaksi. Lasten ryhmissä tehtiin myös omakuvaharjoituksia sekä erilaisia leikillisiä liikeharjoituksia ryhmässä ja opeteltiin rytmillistä, helppoa koreografiaa.

Se, jolla oli liitu seurasi tanssivien käsien liikettä piirtäen omaa tulkintaansa liikkeestä. Oli todella koskettavaa nähdä miten paljon herkkyyttä ja hetkessä olemista tämän harjoituksen aikana oli osallistujissa ja heidän välillään… Oli ihanaa nähdä miten osallistujat antautuivat liikkeelle, ilman että miettivät kuka voittaa tai meneekö tämä oikein. 

Riina Kalmi

Riina työskenteli myös itsenäisesti oman taiteensa parissa M-talon Atriumissa ja ulkoilutilassa. Riinan mukaan residenssiyhteistyössä oli tilaa ja avoimuutta taiteelle sellaisenaan. Taidetta arvostettiin, eikä sen tarvinnut täysin ”välineellistyä”, muuttua tai sulautua uuteen ympäristöön. Työskentelyn myötä syntyi muun muassa videopäiväkirjoja, kuten ”Yritys kuvitella, mitä on oman ruumiin sisällä.” Riinan toiveena oli esitellä M-talon asiakkaille, työntekijöille ja muille kävijöille työskentelyään videoiden kautta, mutta niiden näyttäminen Atriumissa osoittautui haastavaksi. Residenssinsä aikana Riina pohtikin tapoja tehdä työtään näkyvämmäksi ja viestiä siitä ulkopuolisille. Uusi yhteistyö vaati yhteisten toimintatapojen opettelua, ja työskentelytavat sekä yhteistyö muotoutuivat vähitellen.

Vaikka tunnin nimenä oli kehonhuolto, teimme itseasiassa hyvinkin tanssillisia ja luovia kehollisia harjoituksia. Osallistujat toivoivat, että tällaista olisi tulevassakin. He sanoivat, että tunnista jäi rento ja hyvä olo, ihan kuin olisi jokin jännitys tai stressi lauennut kehosta.

Riina Kalmi

Työskentelyn aikana Riinalle korostui osallistujien tarpeiden ja toiveiden kuunteleminen sekä valmius muuttaa suunnitelmia tilanteen mukaan. Työskentely nosti esiin teemoja, kuten avoimuus, kohtaamiset, erilaisten maailmojen törmääminen ja niistä syntyneet uudet oivallukset. Taiteilijana hänelle oli tärkeää, että osallistujat tunsivat tulleensa nähdyiksi ja kuulluiksi. Riina korostikin osallistujille, että täydellisyys ei ole tavoittelemisen arvoista, ja uuden kokeileminen voi lisätä hyvinvointia. Erityisesti aikuisten ryhmään syntyi luottamuksen ilmapiiri, joka rohkaisi osallistujia jakamaan haastaviakin ajatuksia työpajaan liittyen.

Riinan havaintojen sekä projektin myötä kerättyjen palautteiden mukaan taidetoiminnalle psykiatrisessa sairaalassa on tarvetta. Taidetoiminta koettiin mielekkääksi sekä potilaiden että hoitohenkilökunnan vastaajien puolesta ja sille toivottiin jatkoa. Toiminnan toivottiin laajenevan myös osastoille.

Osallistujat kertoivat, että osastolla tulee helposti aika pitkäksi ja he toivoivat että toimintaa tuotaisiin osastoille.

Riina Kalmi

Merkityksellisiä kohtaamisia taiteen äärellä

Kuvataiteilija Ville Hautaluoma työskenteli residenssissä marras-joulukuussa 2023. Ville toteutti residenssijaksonsa aikana M-talon muotokuva -kollektiivimaalauksen, joka on sijoitettu pysyvästi M-talon Atriumiin. Teosta varten M-talon asiakkailta ja henkilökunnalta kerättiin ajatuksia, tunteita ja kokemuksia liittyen rakkauteen, kauneuteen, iloon, onnellisuuteen, vahvuuteen, elämisen tunteeseen, inspiraatioon ja rauhallisuuteen. Näiden ajatusten pohjalta Ville alkoi työstää maalausta. M-talon Atrium-tilassa Ville työskenteli teoksen parissa kymmenen päivän ajan. Ville tiedotti M-talossa avoimista työpäivistään, kutsui ihmisiä keskustelemaan sekä tekemään taidetta kanssaan. Työskentelyn yhteyteen muodostuikin pian vuorovaikutuksellisia kohtaamisia taiteilijan, M-talon asiakkaiden ja työntekijöiden kesken. Parhaimmillaan Villen luona kävi päivittäin toista sataa ihmistä. Maalauksen etenemisen seuraaminen, Villen tapaaminen sekä kuvallinen työskentely ehtivät muodostua rutiineiksi useammalle M-talon kävijälle. Ihmiset kävivät tervehtimässä Villeä, mikä johti moniin hyviin keskusteluihin taiteesta, muistoista ja tunteista.

Minä kuuntelen kannustavasti, puhun hänen tekemisestään ihan samalla tavalla ja tasolla kuin oman taiteeni tekemisestä, hänen tekeminen on ihan yhtä tärkeää ja tarpeellista kuin minun taiteen tekeminen. Miten taiteen tekeminen vaikuttaa minuun tekijänä, miten se hiljentää mielen tyynen rauhalliseksi kun pensseli koskee kankaaseen, alitajunta lakkaa syöttämästä ajatustulvaa ja puhe pään sisällä lakkaa, on hiljaisuus… Pitkän keskustelun jälkeen hän kiittää ja sanoo inspiroituneensa niin paljon että palaa takaisin osastolle piirtämään.

Ville Hautaluoma

M-talon muotokuva -teos on ripustettu pysyvästi M-talon Atriumiin. Teos on yhdistänyt talon toimijoita, tuonut esille talon sisäistä toimintaa ja tarjonnut ulkopuolisille kävijöille mahdollisuuden tutustua M-taloon. Se on toiminut erinomaisesti kaikkien talon toimijoiden yhdistäjänä, mikä on ollut yksi residenssitoiminnan tavoitteista.

Myös ylhäältä kerroksista koputeltiin ja näytettiin, että voisinko kääntää teosta niin että hekin välillä näkisivät ikkunasta, ja käännyin välillä toisinpäin maalaamaan.

Ville Hautaluoma

Kollektiivimaalauksen lisäksi Ville työskenteli kuvataiteilijana osana terapiatyötä, järjesti kuvataidetyöpajoja pikkulapsipsykiatrian työntekijöiden tyhytoimintana, ryhmätoimintojen yhteydessä ja Ruutipuiston koululla. Työpajoissa käytettiin erilaisia inspiroivia tekniikoita. Tavoitteena oli herättää osallistujissa onnistumisen iloa ja vahvistaa voimaantumisen kokemusta tekemisen kautta. Vaikka osallistujat usein aluksi epäilivät omia kykyjään, heitä rohkaistiin kokeilemaan. Ville pyrki luomaan työpajoihin ilmapiirin, jossa osallistujat saivat kokea onnistumisen iloa ja ylpeyttä omista taidoistaan. Osallistujat saivat huomata, että taiteen tekeminen on mahdollista kaikille ja että yhdessä tekeminen voi olla voimaannuttava kokemus.

Ville osallistui kuvataiteilijana myös terapiatyöhön. Hän työskenteli asiakkaiden tunnetilojen havainnoinnin ja niiden visualisoinnin parissa luoden maalauksia, jotka heijastivat asiakkaiden sisäisiä kokemuksia. Maalausten avulla asiakkaat saivat mahdollisuuden havainnoida omia tunteitansa ja kokemuksiansa konkreettisten maalausten kautta. Tämä antoi heille mahdollisuuden ymmärtää ja käsitellä omaa kasvuaan ja kehitystään sekä kokemuksiaan uudella tavalla. Teosten havainnointi loi tilaa asiakkaiden omille oivalluksille ja tulkinnoille. Asiakkaat kokivat taulujen näkemisen voimakkaana ja merkityksellisenä kokemuksena, joka auttoi heitä löytämään voimavaroja omasta sisimmästään. Maalaukset päätyivätkin usein kodin seinälle, keskeiselle paikalle. Kuvataiteilijan työskentely terapian osana sai erittäin positiivista palautetta sekä asiakkailta että henkilökunnalta, ja sille toivottiin jatkoa.

Asiakas kertoi seuraavalla käynnillä, että oli nukkunut tämän käynnin jälkeen koko päivän, vaikka aiemmin ei ollut saanut rentouduttua ja nukuttua juuri lainkaan.

Ville Hautaluoma

Ääniteos kokemusasiantuntijoiden kokemuksista

Sami Silén toteutti taiteilijaresidenssin aikana Haavoista taisteluarviksi -äänitaideteoksen, joka perustuu neljän kokemusasiantuntijan elämäntarinaan. Samin työskentely projektin parissa käynnistyi loppuvuodesta 2023 suunnittelujaksolla, jonka aikana hän tutustui M-talon toimintaan, sen eri toimijoihin ja palveluihin.

Sami pääsi tutustumaan kokemusasiantuntijatyöhön, joka osoittautui monialaiseksi ja erittäin tärkeäksi toiminnaksi. Vaikka näiden asiantuntijoiden rooli M-talossa on merkittävä, se ei välttämättä ole laajemmalle yleisölle kovin tuttua. Tästä syystä Sami päätti keskittyä residenssiaikana juuri kokemusasiantuntijoiden kanssa työskentelyyn. Työskentely rikastutti Samin omaa taiteellista prosessia sekä tarjosi hänellesyvällisiä oivalluksia kokemusasiantuntijoiden merkityksestä ja roolista. Samin residenssityö M-talolla avasi uudenlaisen näkökulman taiteellisen työskentelyn ja kokemusasiantuntijuuden yhtymäkohtiin.

Projektin aluksi Sami otti yhteyttä Krista Rintamäkeen ja Tiina Ojajärveen, jotka vastaavat Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen psykiatrian kokemusasiantuntijatoiminnasta (lisätietoja kokemusasiantuntijatoiminnasta löydät täältä). Kokemusasiantuntija Sini Kirvesmäki oli mukana projektissa heti sen käynnistyttyä. Hän toimi myös Samin työparina ja hoiti monia projektiin liittyviä käytännön asioita. Tämän tekstin yhteydessä siteerataan Sinin ajatuksia residenssiprojektiin liittyen. Projektiin rekrytoitiin lisäksi kolme muuta kokemusasiantuntijaa alkuvuodesta 2024. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue vastasi projektiin osallistuneiden kokemusasiantuntijoiden palkkioista.

Tulevaa ääniteosta varten Sami haastatteli jokaista neljää kokemusasiantuntijaa neljä kertaa. Alussa oli tärkeää luoda turvallinen ilmapiiri, jotta kokemusten syvemmälle käsittelylle oli tilaa. Kolmetuntisten keskustelujen aikana päästiin pohdiskelevaan ja vuorovaikutteiseen dialogiin. Haastattelut suoritettiin neljän viikon aikana tammi-helmikuussa 2024. Tapaamisten jälkeen Sami purki tallenteet, etsien jokaisesta tarinasta oleellisimmat kokemukset. Työskentely äänidramaturgian parissa kesti noin kaksi viikkoa. Sami pyrki äänellistämään elämänkokemukset, tunteet ja mielikuvat, heijastaen niitä toipumisprosessiin ja nykyhetkeen. Lopputuloksena kokemusasiantuntijoiden tarinoista syntyi neljä erilaista äänitaiteellista tulkintaa, joissa yhdistyvät sekä realistiset äänimaisemat että abstraktit äänikuvat. Vaikka kyse oli äänitaideteoksesta, Sami liitti siihen myös kuvallista materiaalia. Kokemusasiantuntijoiden tekemät maalaukset ja piirrokset sekä valokuvaaja Tomi Lähdesmäen ottamat kuvat täydentävät ääniteosta. Teoksessa esiintyvät tarinat ovat kollaasinomaisia kohtauksia kokemusasiantuntijoiden elämästä, ja niissä korostuvat heidän oma äänensä ja persoonallisuutensa.

On ollut hienoa huomata, että myös äänitaide taipuu toipumisprosessin kuvaamiseen. Myös sitä kautta voidaan välittää toipumisen toivoa.

Sini Kirvesmäki

Mä toivon, että kuka tahansa tämän teoksen kuuntelee, olipa kyseessä kuntoutuja, ammattilainen tai kuka tahansa, saa siitä toivoa omaan elämään ja sen kipukohtiin. Uskon ja toivon, että tämä välittää valonpilkahduksia mielen pimeyteen kaikille kuuntelijoille.

Sini Kirvesmäki

Taiteilijana Sami koki itsensä etuoikeutetuksi päästessään kuulemaan elämänkokemuksia, jotka olivat haastavia ja hauraita käsitellä. Residenssiyhteistyöhön kuuluva työnohjaus mahdollisti työskentelyn reflektoinnin. Silen huomasi, että jatkossa olisi tarpeen sijoittaa haastattelut pidemmälle aikavälille. Kokonaisuudessaan M-talon taiteilijaresidenssi oli Samille upea ja avartava kokemus. Henkilökunta ja muut toimijat ottivat taiteilijan loistavasti vastaan ja yhteistyö oli innostunutta.

On ainutlaatuista kuulla oma tarina jonkun toisen tulkitsemana.

Sini Kirvesmäki

Kaikille avoimet M-talon lounastaidetapahtumat keräsivät ihmisiä taiteen äärelle

Lokakuussa 2023 residenssitoiminnan aluksi toteutettiin pienimuotoinen tapahtuma M-talon Atriumissa. Tapahtumassa nähtiin Riina Kalmin, Sami Silénin ja Ville Hautaluoman tanssia ja liikettä, ääntä ja musiikkia sekä kuvataidetta yhdistävä improvisoitu esitys. Esitystä päätyi katsomaan joukko M-talon henkilökuntaa, asiakkaita ja vierailijoita, ohikulkijoita sekä lounasasiakkaita. Aloitustapahtuman tavoitteena oli tuoda residenssitaiteilijat yhteen ja esitellä residenssiä talon toimijoille. Tapahtuma koettiin lämminhenkiseksi ja se inspiroi järjestämään talven aikana sarjan lounastaidetapahtumia. 

Residenssin aikana järjestettiin yhteensä kolme kaikille avointa Lounastaidetapahtumaa M-talon Atriumissa. Tapahtumat olivat maksuttomia ja avoimia kaikille, kestäen noin 30 minuuttia. Tapahtumien yhteydessä esiteltiin residenssin ajankohtaisia kuulumisia ja esityksen jälkeen residenssitaiteilijat olivat tavattavissa. Taidetapahtumat tavoittivat ihmisiä myös M-talon asiakkaiden ja henkilökunnan ulkopuolelta, mikä avasi M-talon ulkopuolisille ja lisäsi osaltaan sen tunnettuutta alueella.

Osallistujapalautetta tapahtumista:

Mukava ja mielenkiintoinen tapahtuma. Erilaisia mielen liikkeitä itsellekin.

Elähdyttävä, pysäyttävä, liikuttava. Taidokasta, asiantuntevaa ja luovaa tekemistä!

Taidetoiminta täydentää mielen hoitoa.

Pysyväksi osaksi hoitoa.

Upea avaus yhteistyölle

Residenssitoiminnan aikana osallistujilta ja henkilökunnalta kerätyn palautteen mukaan residenssitoiminta on tuottanut hyvää mieltä ja vahvistanut osallistujien kipinää itsestä huolehtimiseen, liikkumiseen, käsillä tekemiseen ja kauneuden näkemiseen. Osallistujat ovat kokeneet uusia elämyksiä ja onnistumisen kokemuksia, ja he ovat kuvailleet toimintaa mukavana.

Osallistujat ovat olleet rohkeasti mukana ja huomioineet hienosti toisensa, vaikka alkuun jännitystäkin on ollut ilmassa. He ovat keskittyneet tekemiseen ja olleet läsnä hetkessä, mikä on mahdollistanut mukavan keskustelun ryhmässä. Osallistujat ovat myös positiivisesti suhtautuneet toisiinsa.

Yleisesti ottaen residenssitoiminta on koettu erittäin positiivisena, ja pyyntöjä toiminnan jatkumiseksi – ja laajentumiseksi – on tullut sekä asiakkailta että henkilökunnalta. Kerätyn palautteen perusteella henkilökunta tunnisti residenssitoiminnasta hyvää mieltä tuottavia näkökulmia ja mahdollisuuksia olla suorittamatta. Toiminnan tunnistettiin vahvistavan myös osallisuutta, oppimista, toipumista, itseilmaisua, luovuutta, kuulluksi ja nähdyksi tulemista, uskaltamista ja heittäytymistä oman mukavuusalueen ulkopuolelle sekä nauttimista ja rentoutumista.

Residenssiprojektin myötä olemme saaneet tärkeitä kokemuksia siitä, missä taiteen ja luovuuden paikat ovat tässä yhteisössä ja ympäristössä. Tämä projekti on toiminut keskustelun avauksena kahden maailman välille. Tästä on hyvä jatkaa!

Meillä on ensimmäiset hienot askeleet. Täällä on upeita taiteilijoita, upeita tapahtumia, ja kokemukset, alkukokemukset vallan loistavia.

Antero Lassila, ylilääkäri, mielenterveys- ja riippuvuushoidon palvelualuejohtaja

Toimintaa saisi olla lisää, uskon kulttuurin tuomisella mielenterveyskuntoutukseen olevan merkittävä voima potilaiden kuntoutumiseen. Kulttuuri lisää mielihyvää, luovuutta ja toiminnallisuutta, joka on tärkeää kuntoutusprosessissa.

Henkilökunnan edustaja

M-talon taiteilijaresidenssiin liittyvät videot

Videoiden toteutus: Henri Saranpää, Visio Creative

Lämmin kiitos kaikille projektiin osallistuneille!

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue: Antero Lassila, Mikko Ketola, Leena Karhu, Risto Tuomaala, Krista Rintamäki, Tiina Ojajärvi, Sini Kirvesmäki, Kokemusasiantuntijat ja kaikki prosessiin osallistuneet

Ruutipuiston koulu: Tuukka Raitis, Virpi Järvenpää ja työpajoihin osallistunut henkilökunta

Seinäjoen taiteilijaseura: Minna Bengs, Hilla Hautanen

Luova Lapio: Pauliina Haouami, sparrauksesta, koulutuksesta ja työnohjauksesta

Visio Creative: Henri Saranpää

Kulttuurikollektiivi Silta: Teemu Tuuttila

Erityiskiitos Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahastolle taiteilijaresidenssin rahoittamisesta!

Konsepti: Hanna Hangasluoma, Etelä-Pohjanmaan liitto & Venla Korja, Taiteen edistämiskeskus

Kuvat: Teemu Tuuttila, Venla Korja ja Ville Hautaluoma

Kirjoittanut Venla Korja, päivitetty 24.6.2024

Lisätty barcelonalaisen taiteilijan kokemukset, 10.12.2024.